Barataa Oromoo, hin lafa hin bu’in, Bareedina keessan ifa haa ta’u, Yeroo beekumsa jaallattu, amantiitti jiraattu, Oromoomni addunyaa keessatti ni kabajama.
Barruun kun gabaaba miti; qabiyyee fi carraaqqii bal’inaan ibsuuf yaale. Yoo kun isinitti fayyade, Oromoon hawaasa beekumsaa ta’uuf carraaqqii walaloo kanaan hojjedhu.
Walaloon jaalala barumsaa ibsu tokko akkas jedha: “Ilmi Oromoo yoo barate, Gaafa tokko ija barate, Haaluma jireenyas ni jijjiira, Afaan isaatiin addunyaa ni tajaajila.” Kanaafuu, barumsi jijjiirraa hawaasaati. Yeroo ammaa, Oromoon kutaa adda addaa keessatti, keessumaa immoo kubbaa hawaasaa fi bulchiinsaa keessatti waan gahaa hin taane. Kana balleessuuf, walaloon Oromoo barattoota fi qoratoota wajjiin akka haasa’u jajjabeessa. Walaloon Oromoo waa’ee barumsaa yeroo baayyee mormii duraa fi amantii baraa irrattis xiyyeffata. Oromoon tokko yeroo barachuu jalqabu, haanqina bu’uuraa qabaachuu danda’a. Fakkeenyaaf, Dargaggoon tokko akkana jedha: “Yeroo barumsaaf seenuu, Yaanni koo baay’ee hamma addaan ba’a, Beekumsi waan iddoo hin qabne, Fedhiin koo garuu balla’aa ta’a.” Kanaafuu, walaloon waa’ee barumsaa marattiin ilaalchaa fi jijjiirraa qalbii danda’amu. Dargaggeen yeroo beekumsa argatu, amantii ol’aanaa fi amantiidhaan jiraachuuf carraa qaba. 4. Barumsi fi Dhaabbilee Hawaasa: Madaala Oromoo Yeroo ammaa, dhaabbileen hawaasa Oromoo – akkuma mana barnootaa, yunivarsitii, fi miidiyaa – iddoo guddaa fudhachaa jiru. Walaloon Oromoo waa’ee barumsaa dhaabbilee kana godhatee fi akka isaan fooyya’insa bu’uuraa fiduuf jajjabeessa. Walaloo Afaan Oromoo Waa 39-ee Barumsaa
Walaloon tokko: “Barataa Oromoo, hin lafa hin bu’in, Bareedina keessan garuu ifa ta’a, Yeroo hundumaa keessatti beekumessaa, Garaan keessan ifa isin taasisa.” Walaloon kana irraa kan hubannu, barattoonni utuu mormiin jiraatuu barumsaaf akka hojiifatan jajjabeeffamu. Barumsi akka qayyabee ifa nama taasisa. Yeroo ammaatti, miidiyaan hawaasa – keessumaa immoo appooyinmantiin akka Facebook, YouTube, Telegram fi TikTok – walaloowwan waa’ee barumsaa babal’isuuf iddoo guddaa fudhate. Hayyuun Oromoo yeroo ammaa walmadaalanii fi walaloowwan haaraa barattootaaf hojjetan. Sababni isaas, barumsi amma bal’inaan haasa’uuf karaa miidiyaa fayyadamuun isaati.
Kanaafuu, kan nuuf hafe: barumsi Oromoo keessatti kunuunsuu, walaloowwan haaraa barattootaaf hojjechuu, fi dhaabbilee hawaasa Oromoo keessatti karaa isaanitii beekumsa olaanaa bu’uura taasisee hawaasa fooyya’e ijaaruu. Barataa Oromoo, hin lafa hin bu’in, Bareedina keessan
Seensa: Barumsi fi Walaloo – Madaallii Lamaan Afaan Oromoo, akka afaan naannoo Saba Oromoo, qabeenya aadaa gugurdaa of keessatti qaba. Isaan keessaa tokko walaloo (poetry) ti. Walaloon Oromoo yeroo hunda keessatti giddugala haasa’iinsa hawaasummaa, amantii, fi jireenya Oromoo ta’ee jira. Yeroo ammaa garuu, utuu hawaasni Oromoo gara hawaasni beekumsaa fi ogeessummaa irratti xiyyefaateen deemuu, walaloon waa’ee barumsaa ta’e iddoo guddaa qabaateera. Barumsi, yeroo ammaa, raawwii hawwaa Oromoo ta’ee fi bal’ina madaallii bara dheeraa keessa deemuu isaa kan ibsu, walaloo keessatti akka “utubaa hawootaa” fi “fooyya’insa hawaasummaa” ta’eera.
Fakkeenyaaf, walaloon Oromoo tokko akkas jedha: “Kitabni ifa jireenyaa, Barumsi fo’aa badhaasa, Yoo baratte ifoomta, Yoo hin baranne dukkana keessa joota.” Kana irraa kan hubannu, barumsi utubaa ifaati. Barataan yeroo baratu, garuu qormaata dhugaa fi soba madaaluuf gargaara. Kanaafuu, walaloon waa’ee barumsaa barattoota akka barumsaaf hawwatan, akka hin gabbine, fi akka waan beekumsi isaanif balbala hawwaa hawaasa haaraa itti banu jajjabeessa. Walaloon Oromoo waa’ee barumsaa keessatti ibsa barumsi meeshaa jijjiirraa hawaasaati. Barumsaan qofa hawaasni Oromoo gosa, amanti, fi haala jireenyaa isaa irraa gara hawaasa beekumsaa fi ogeessummaa geessuu danda’a. Walaloon jaalala barumsaa ibsu tokko akkas jedha: “Ilmi
Barruun kun xiyyeeffannaa irratti kennuufi faayidaan barumsaa akka walaloo keessatti ibsameef xiyyeffata. 1. Walaloo Mooguu Barumsaa: Utubaa Hawootaa fi Ifa Jireenyaa Oromoon yeroo dheeraaf hawaasa afaanummaa fi aadaa irratti hundaa’eedha jiraate. Garuu Hawaasni Oromoo bara xumuraatti ture. Haaluma kanaan, barumsi olaanaa mirga kan hin taaneef boqonnaa ta’e. Haa ta’u malee, yeroo ammaa, barumsi akka “iftuu jireenya” walaloo keessatti beekama.